Saarioisilla yksi tuotannon päämittareista on hävikki. Missä vaiheessa ruokahävikkiä syntyy ja mitä hävikille tapahtuu?
Saarioisilla on käytössä suunnittelujärjestelmät, joiden avulla tuotteiden menekki pystytään ennakoimaan hyvin ja ruokahävikki saadaan pidettyä mahdollisimman pienenä.
Tuotannossa syntyy kahdenlaista hävikkiä: suunniteltua ja suunnittelematonta. Suunniteltua hävikkiä tulee esimerkiksi silloin, kun tuotantolinjalla vaihdetaan jauhelihapizzan valmistuksesta kinkkupizzan valmistukseen. Laitteiden pesujen välissä annostelijoihin jää raaka-ainetta, joka menee hävikkiin. Suunnittelematonta hävikkiä syntyy puolestaan tuotantohäiriöistä silloin, kun esimerkiksi raaka-aineannostelu epäonnistuu tai paistouuni pysähtyy väärään aikaan.
Hävikkiä seurataan Saarioisilla tarkasti tuotantovuorottain ja -linjoittain ja se on yksi tuotannon päämittareista. Työntekijät punnitsevat hävikkiin menevät tuotteet ja syöttävät tiedot sähköiseen järjestelmään syykoodin kera, jolloin seuranta on mahdollista yksityiskohtaisella tasolla. Seurantajärjestelmä mahdollistaa nopeat korjaavat toimenpiteet.
”Suunnittelemattoman hävikin tapauksissa mietitään aina, miten pystymme korjaamaan tilannetta”, kertoo Saarioisten Valkeakosken tehtaanjohtaja Harri Merisalo. ”Käymme raportteja läpi, puutumme epäkohtiin ja pyrimme estämään sen, ettei vastaavia häiriöitä jatkossa tapahtuisi.”
Jos tuote ei täytä Saarioisten laatukriteerejä, sitä ei voi lähettää asiakkaille, mutta se voidaan myydä Saarioisten työntekijöille tehtaan myymälässä. Tällaisia ovat esimerkiksi väärän kokoiset tuotteet, joita ei voida toimittaa kauppoihin myytäväksi. Hyötykäyttöä on myös hyväntekeväisyys, johon menee vuosittain merkittävä määrä Saarioisten valmistamaa ruokaa. Syömäkelvoton, kuten palanut ruoka, menee biojätteeseen.
Ruokahävikistä valtaosa syntyy Suomessa kotitalouksissa, pienempi osa ruokateollisuudessa. Suomessa valtakunnallisen jätesuunnitelman mukainen tavoite on puolittaa ruokahävikin määrä vuoteen 2030 mennessä.
”Tavoite on ruokateollisuuden näkökulmasta mahdollinen. Tuotannossa ja kaupoissa asiaan on kiinnitetty jo todella paljon huomiota ja suunta on oikea”, sanoo Harri Merisalo.