Laatikot kuuluvat kiistatta suomalaisten joulupöytiin ja joulukuussa Saarioisten laatikkoruokia myydäänkin yhteensä liki 6 miljoonaa rasiaa. Metallinkierrätykseen lajiteltavien laatikkoruokien alumiininen vuoka on erinomainen sekä käytössä että kierrätettävänä, sillä alumiinia voi kierrättää lähes loputtomiin ilman, että sen laatu heikkenee.
Joulusesonki tekee vuosittain piikin Saarioisten laatikkoruokien kysyntään, sillä joulukuussa suomalaisten rakastamia Saarioisten laatikoita myydään yhteensä liki 6 miljoonaa rasiaa (2018). Peruna-, porkkana- ja lanttulaatikot, myös monen joulupöytään kuuluva maksalaatikko sekä uudemmat tulokkaat, kuten bataattivuoka ja punakaalivuoka ovat olennainen osa suomalaisia jouluperinteitä. Saarioisten toteuttaman kyselyn1) mukaan 82 % laatikkoruokia jouluna tarjoavista ostaa laatikot valmiina.
Laatikot pakataan sekä kuljetuksessa että käytössä käteviin, osin kierrätysalumiinista valmistettuihin alumiinivuokiin. Saarioinen haluaakin tänä jouluna muistuttaa kaikkia laatikkoherkuttelijoita alumiinin kierrättämisestä. Alumiinin kierrätysomaisuudet ovat kerrassaan erinomaiset, sillä sitä voi kierrättää lähes loputtomiin ilman, että sen laatu tai ominaisuudet heikkenisivät. Alumiinipakkaukset voi lajitella metallinkeräykseen, joka tekeekin alumiinin kierrättämisestä kotitalouksille varsin helppoa.
Saarioisten alumiinivuoka kiertää tehokkaasti
Saarioisten käyttämien foliovuokien materiaalista 55 % on kierrätysalumiinia. Kierrätysalumiinia hyödyntämällä vuokien valmistaminen on jopa 95 % energiatehokkaampaa2), ja myös kasvihuonepäästöjä syntyy arviolta 93 % vähemmän3) verrattuna siihen, että vuoat valmistettaisiin kokonaan uudesta alumiinista.
”Ympäristönäkökulmasta paras pakkaus ruoalle on sellainen, joka suojaa tuotetta ja varmistaa omalta osaltaan, ettei ruokahävikkiä synny. Laatikkoruoille alumiininen rasia on paras valinta, sillä laatikot myös paistetaan tehtaan uunissa näissä samoissa alumiinivuoissa. Ruoan voi lämmittää samassa vuoassa omassa kotiuunissakin”, Saarioisten vastuullisuudesta vastaava johtaja Tero Tuominiemi kertoo.
Suomalaiset ovat kierrättämisen mallikansalaisia
Metallin kierrätys on Suomessa jo hyvällä mallilla. Suomessa kerätään pakkaus- ja pienmetallia arviolta 11 000 tonnia4) vuodessa. Vuonna 2018 pantittomien metallipakkausten kierrätysprosentti oli 86 %4). Vain oikein lajiteltu metallijäte voidaan hyödyntää kierrätysmateriaalina, joten kotitalouksissa tehtävä lajittelu on erittäin tärkeää.
”Alumiini muun metallin tavoin on syystä erilliskerättyä, sillä alumiinipakkauksen päätyminen sekajätteeseen aiheuttaa vahinkoa jätevoimaloissa, joissa sekajäte poltetaan. Alumiinin sulaminen jätevoimalan arinalla ei ole metallikierrätystä eikä energiahyödyntämistä”, kertoo Mepak-kierrätys Oy:n toimitusjohtaja Satu Estakari.
”Pienmetallikeräykseen kelpaavan alumiinin tunnistaa rypistystestin avulla. Purista pakkausta nyrkissäsi. Jos se ei palaudu takaisin muotoonsa, silloin kyseessä on metalli. Jos pakkaus palautuu, silloin se on todennäköisesti muovia, ja kuuluu lajitella muovi- tai sekajätteen joukkoon”, Estakari neuvoo. Kaikkiin Saarioisten pakkauksiin on merkitty pakkauksen materiaalitieto kierrätystä helpottamaan. Mikäli tila pakkauksessa vain antaa myöten, on pakkauksiin lisätty myös kierrätysohjeita.
Näin kierrätät alumiinivuoan:
• Alumiinivuoka on tarpeeksi puhdas kierrätettäväksi silloin, kun siitä ei tule hajuhaittoja. Voit huuhtaista vuoan kevyesti vedellä ja antaa sen kuivua, tai kaapia sen tyhjäksi. Varsinaista pesua se ei tarvitse.
• Voit pinota kierrätettäviä vuokia sisäkkäin ja kierrättää myös rypistyneet tai rikkinäiset alumiinivuoat. Alumiini sulatetaan jatkokäyttöä varten.
• Vie alumiinivuoat metallinkeräykseen.
• Metallijätteet voi viedä Rinki-ekopisteisiin, kunnan ekopisteeseen tai kiinteistöjen omiin metallinkeräysastioihin.
Lisätietoja:
Tero Tuominiemi
johtaja, laatu, vastuullisuus ja lakiasiat
Saarioinen Oy
puh. +358 40 548 6481
Satu Estakari
toimitusjohtaja
Mepak-Kierrätys Oy
puh. +358 46 920 9700
Lähteet:
1) Saarioinen CINT-kysely 10/2019, n=1011) Saarioisten toteuttama Maksalaatikkokysely kartoitti suomalaisten maksalaatikon syöntitapoja ja -tottumuksia. Tutkimus toteutettiin verkkokyselynä CINT:in paneelissa lokakuussa 2019. Tutkimukseen osallistui 1 011 iältään 18–75-vuotiasta vastaajaa ympäri Suomen. Otos on edustava vastaajajoukon sukupuolen, iän ja asuinpaikan mukaan.
2) https://www.kiitoskunlajittelet.fi/jatelaji/metalli/
3) Top 5 Priorities of the Recycling Industry for the Period 2019-2024
4) Yhdyskuntajätteen kierrätyksen lisääminen Suomessa – toimenpiteet ja niiden vaikutukset, Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 15/2019