Suomessa syntyy elintarvikejätettä vuodessa 641 miljoonaa kiloa. Tästä ruokahävikin osuus on 362 miljoonaa kiloa.
Mitä ihmettä – eikös elintarvikejäte ja ruokahävikki olekaan sama asia? Ruokahävikillä tarkoitetaan hävikkiin päätyvän syömäkelpoisen ruoan määrää. Elintarvikejätteeseen kuuluu lisäksi ei-syötäviksi tarkoitetut osat, esimerkiksi appelsiinin kuoret tai broilerinkoiven luut.
Elintarvikejätteen määrä koko Euroopan Unionissa on 127 kg henkilöä kohti vuodessa. Meillä Suomessa päästään hieman keskiarvon alle, meillä määrä on 116 kg asukasta kohti vuodessa. Tästä kilomäärästä ruokahävikin osuus on 65 kg ja muun elintarvikejätteen osuus 51 kg.
Ruokahävikin vähentäminen on ensisijaisia keinoja turvata ravinnon tuotantopotentiaali maapallolla. Jos lähes 20 % syötäväksi kelpaavista elintarvikkeista päätyy hävikkiin, aiheuttaa se ylimääräisiä kustannuksia kaikissa ruokaketjun osissa, mutta myös suuret määrät ilmaston lämpenemistä edistäviä kasvihuonekaasupäästöjä.
Suomi on asettanut tavoitteen ruokahävikin puolittamisesta vuoteen 2030 mennessä. Sekä ruokahävikkiä että muuta elintarvikejätettä syntyy kaikissa ruokaketjun osissa – molempia eniten kotitalouksissa.
Kuvan käyttöön saatu lupa ja lähde: Luke / https://ruokahavikkitiekartta.fi/
Elintarviketeollisuuden osuus elintarvikejätteestä on noin 25 % ja ruokahävikistä 23 % (lähde: Luonnonvarakeskus). Meillä on siis tärkeä osuus elintarvikejätteen määrän ja ruokahävikin pienentämistavoitteiden saavuttamisessa, niin yrityksenä kuin meillä jokaisella yksittäisinä kuluttajinakin.
Elintarviketeollisuudessa syntyy väistämättä hävikkiä esim. tuotevaihtojen ja allergeeneja sisältävien tuotteiden ajojen johdosta. Siitä huolimatta hävikin ja jätemäärän vähentäminen on meillä mahdollista – vastuullisuustiekartassamme on asetettu kunnianhimoiset vähennystavoitteet strategiajaksolle 2023-25. Seurattavana mittarinamme on biojätteen määrä.
Meidän pitää innostuneesti miettiä, millaisilla teknisillä ratkaisuilla voitaisiin jätteen määrää pienentää: tarvitaanko uusia koneita tai laitteita, riittääkö työtavan muutos tai vaikka ylimääräisen ohjurin asentaminen kuljettimen mutkaan, jotta lattialle päätyvän ruoan määrää pystyttäisiin vähentämään. SINÄ tunnet parhaiten, missä ja miksi omassa työpisteessäsi tai omalla linjallasi syntyy hävikkiä. Nykäise esimiestä hihasta, kun olet paikallistanut ongelman tai jopa keksinyt parannusehdotuksen!
Blogin on kirjoittanut
Jyrki Normaja
vastuullisuusjohtaja
Saarioinen Oy