Ruoka on saanut suhteettoman ison roolin elämästämme, ja ruokahetkiin on ladattu valtavasti erilaisia merkityksiä. Tunteet vaihtelevat syyllisyydestä ruokailoon. Pohdin, että kaikki erilaiset ilon ja syyllisyyden tunteet ruokaan liittyen ovat melko uusi ilmiö. Ruoka on aiemmin ollut energiaa, tauko päivän töistä, hengähdyshetki. Ei silloin välttämättä saatu iloa itse ruoasta vaan levosta ja seurasta. Tuskin on myöskään syyllistytty jokaisesta suupalasta.
Ilo, joka liittyy itse ruokaan, liittyy mielestäni vahvasti makuun. Onni on syödä täydellistä leipää, jonka lämpimällä pinnalla rasva sulaa. Kuinka paljon tuon hetken ilosta syntyy siitä täydellisestä makuelämyksestä ja kuinka paljon siitä ympäristöstä, jossa ruoka syödään? Syönkö yksin lounasruokalan nurkassa, kotona perheen kanssa vai sunnuntain brinnerillä? Jokaiseen hetkeen liittyy erilaisia arvolatauksia, jotka vaikuttavat siihen, millaisena me sen hetken muistamme ja myös loppujen lopuksi maistamme.
Valtaosalla suomalaisista ruoka ja syöminen aiheuttavat kuitenkin myös aika ajoin syyllisyydentunteita. Tekemämme kyselytutkimuksen perusteella useimmat syyllistyvät liiasta napostelusta, liian vähäisestä kasvisten syönnistä ja liiasta sokerin syömisestä.
Mistä syyllisyyden tunne saa voimansa? Johtuuko se siitä, että naapuri ostaa luomua ja hankkii lihansa REKO-renkaasta? Jos työkaveri on vehnättömällä, sokerittomalla tonton-dieetillä ja voi niin vallan mainiosti, niin täytyykö minunkin? Olenko jotenkin huonompi, kun kerron voivani vallan mainiosti ihan tällä normaalilla syömisellä? Meidän pitäisi tietoisesti pohtia motiivejamme ja karsia turha, perusteeton syyllisyyden tunteen kantaminen. Syyllisyys on ihan normaali tunne, ei sitä tarvitse täysin siivota pois elämästä. On ihan tervettä potea syyllisyyttä silloin tällöin, joskus siihen saattaa olla syytäkin.
Syömisen syyllisyydentunteet voivat muodostua ongelmaksi kun ne alkavat hallita elämää. Onneksi voimme vaikuttaa ruokaan liittyvään ajatteluumme. Kun hoitaa perusteet kuntoon, voi vähentää ruokaa liittyvää ahdistustaan huomattavasti. Perusteilla tarkoitan niitä vanhoja totuuksia, kuten: syö säännöllisesti tai syö riittävästi kasviksia. Kun näitä noudattaa, mahtuukin ruokavalioon myös joustoa.
Olisi suotavaa, että syyllisyyden tunnetta ei ruokittaisi ruoan kohdalla. Silloin kun joustetaan ja sallitaan, tulisi sen tapahtua hyvällä omallatunnolla ilman syyllisyyttä. On ihan ok ostaa valmista ruokaa. On ihan ok käyttää arkena alle 20 minuuttia iltaruoanlaittoon. On ihan ok oikaista.
Yritysmaailma on ollut viime vuodet hirveän kiinnostunut lean-ajattelusta. Tavoitteena on saada juuri oikea määrä oikeita asioita toimitettua oikeaan aikaan ja paikkaan. Samaan aikaan vähennetään kaikkea turhaa ja ollaan joustavia sekä avoimia muutoksille. Ruokavalioksi käännettynä: helposti toteutettava terveellinen arki, josta on kaikki turha karsittu pois, mutta joustetaan tarvittaessa. Kuulostaa hyvältä, mutta onnistuuko? Sehän ei selviä muuta kuin kokeilemalla, eikä se tehtaankaan lean-projekti koskaan yhdellä yrittämällä maaliin tule.
Mirva Lampinen
ravitsemusasiantuntija