Ruoka on suomalaisille läheinen asia. 70 prosenttia meistä kokeilee mielellään uusia asioita kokkaillessaan, ja neljä kymmenestä sanoo seuraavansa ruokatrendejä, kertoo Saarioisten tekemä, tulevaisuuden ruokatrendejä selventänyt tutkimus.
Terveellisyystrendi jyllää
Terveellinen ruoka on megatrendi. Itsestä huolehtiminen ja hyvinvointi kiinnostavat suomalaisia yhä enemmän, ja terveellisyyden merkitys tulee väestön ikääntyessä vieläkin kasvamaan. Terveellisyys on myös mediassa esillä paljon, se puhuttaa ja kiinnostaa. Jopa yli 70 prosenttia suomalaisista arvelee, että ruoan terveellisyyden merkitys lisääntyy.
Trenditutkimuksen mukaan suomalaiset kokevat erityisesti vähäsuolaisen ja vähärasvaisen ravinnon terveelliseksi. Viime aikoina kasvavassa määrin myös gluteeniton ruoka mainitaan terveellisenä. Lähi- ja luomuruoan suosio ja kysyntä ovat kasvussa, ja vähän prosessoituja ruoka-aineita arvostetaan.
Mielikuvien varassa
Suomalaiset kokeilevat yksilöllisesti juuri heistä itsestään hyvältä tuntuvia ruokavalioita. Oma kokemus terveellisyydestä saattaa painaa enemmän kuin viralliset suositukset. Erilaisten ruokavaliovaihtoehtojen ja ravitsemusgurujen keskellä moni myös hämmentyy: on vaikea hahmottaa, mikä lopulta onkaan terveellistä.
Vastapainona erityisruokavalioille pitää moni niin sanottua tavallista kotiruokaa kaikkein terveellisimpänä vaihtoehtona. Sitä se ei kuitenkaan aina ole, esimerkiksi kovien rasvojen sekä suolan määrän vuoksi. Kyse on ennen kaikkea mielikuvista: kotiruoka mielletään terveelliseksi.
Lihasta tulee luksusta
Esi-isämme tarvitsivat ravinnostaan mahdollisimman paljon energiaa. Nykyään on paljon terveydellisiä syitä syömisen keventämiseen ja lihan korvaamiseen kasvisvaihtoehdoilla. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan vuonna 2014 antamien suositusten mukaan kypsää punaista lihaa tulisi syödä enintään 500 grammaa viikossa.
Ilmastonmuutoksen ja väestön kasvun vuoksi punaisen lihan saatavuus heikkenee tulevaisuudessa, ja sen hinta nousee. Lihasta voi tulla luksustuote, jota syödään vain harvoin.
Monilla eettiset syyt vaikuttavat lihansyönnin vähentämisen. Erilaiset kasvisruokavaliot, kuten fleksitarismi, eli osa-aikainen kasvissyönti, lisäävät suosiotaan. Trenditutkimuksen mukaan punaista lihaa sisältämätön ruokavalio on vahvasti tulossa, 14 prosenttia suomalaisista on valmis kokeilemaan lihatonta ruokavaliota ja yhdeksän prosenttia noudattaa sitä nykyisin.
Puhuva jääkaappi vai keittiötön koti
Uuden teknologiat ja digitaalisuus muuttavat syömisen tapoja. Virtuaaliset elämykset voivat tulevaisuudessa liittyä ruokailuunkin. Tekniikka tekee mahdolliseksi kutsua esimerkiksi hologrammiruokavieraita.
Lähitulevaisuudessa ruokaa voidaan tehdä ja syödä eri paikoissa olemalla yhdessä, mutta virtuaalisessa maailmassa. Myös täysin virtuaaliset ravintolat tulevat yleistymään.
Internetiin yhteydessä olevia jääkaappeja saa jo, ja markkinoilla on myös älyjääkaappi, joka ilmoittaa, kun maito on lopussa. Jääkaappi voi myös ehdottaa sopivia aterioita ja huolehtia dieetin noudattamisesta. Myös 3D-tulostaminen mahdollistaa vaikkapa personoitujen pastojen tekemisen jo tällä hetkellä.
Trenditutkimuksen mukaan älykeittiötrendin lisäksi nousussa on toinen, täysin vastakkainen suuntaus: asunnot, joissa ei ole keittiötä ollenkaan. Keittiötön koti tarkoittaisi, että jatkossa yhä useammat ateriat valmistetaan kodin ulkopuolella.
Saarioinen tutkii ruokatrendejä
Saarioinen tutkii säännöllisesti ruokaan liittyviä asioita ja muutoksia. Tällä kertaa kymmenhenkinen, moniammatillinen ennakointiryhmä selvitteli tulevaisuuden ruokatrendejä. Se luokitteli ja teemoitteli yksittäisiä trendejä ja heikkoja signaaleja eri lähteistä. Lisäksi mielenkiintoisista ilmiöistä kysyttiin noin 1 000 kuluttajalta eri puolelta maata.